Tietoturva ja tekoälyn hallinta

Tekoälyn tietoturvariskit PK-yrityksessä ja miten hallita niitä

Tekoälyn tietoturvariskit PK-yrityksessä ja miten hallita niitä

Tekoälyn tietoturvariskit PK-yrityksessä eivät synny pelkästään ulkoisista hyökkäyksistä. Riski voi syntyä myös siitä, että työntekijä liittää asiakastietoja, sopimuksen tai palkkataulukon tekoälypalveluun miettimättä, minne tieto menee. Tekoälyä otetaan käyttöön nopeasti, ja tietoturva jää usein suunnittelematta, koska työkalut ovat helppoja ja ilmaisia. Tämä artikkeli on kirjoitettu yrittäjälle ja IT-asioista vastaavalle, joka haluaa tietää, mitkä riskit ovat todellisia ja miten ne hallitaan ilman, että tekoälyn käyttö pysähtyy.

Mistä tekoälyn tietoturvariskit PK-yrityksessä syntyvät

Tyypillinen tilanne: myyntipäällikkö pyytää ChatGPT:n henkilökohtaista ilmaisversiota tiivistämään asiakkaan tarjouspyynnön, jossa on yhteyshenkilöiden nimet ja hinnoittelutiedot. Kirjanpitäjä liittää samaan aikaan toiseen palveluun taulukon, jossa on henkilöstön palkat. Kukaan ei ole päättänyt, mitä palveluja yrityksessä käytetään, eikä kukaan tiedä, mihin tieto tallentuu.

Tätä kutsutaan varjo-AI:ksi: työntekijät käyttävät omia tilejään ja omia valitsemiaan palveluja. Se on yksi PK-yrityksen keskeisistä tekoälyriskeistä, ja riski voi olla olemassa jo ennen kuin yritys on virallisesti ottanut tekoälyä käyttöön.

Muut riskit liittyvät siihen, miten tekoälyä käytetään. Kielimalli voi tuottaa vakuuttavan kuuloista mutta väärää tietoa, joka päätyy tarjoukseen tai asiakasviestiin. Automaatioissa, joissa tekoäly lukee saapuvia sähköposteja, PDF-tiedostoja tai verkkosivuja, riskinä on kehotteiden manipulointi (prompt injection): sisältöön piilotettu ohje voi saada tekoälyn toimimaan toisin kuin on tarkoitettu. Lisäksi n8n- ja Make-työnkulkuihin tallennetut API-avaimet ja käyttöoikeudet ovat houkutteleva kohde, jos niitä ei hallita.

Myytti: ”kaikki syöttämäni tieto päätyy muiden vastauksiin”

Tekoälyn tietoturvasta liikkuu kaksi vastakkaista harhaluuloa. Ensimmäisen mukaan kaikki syötetty tieto vuotaa suoraan muiden käyttäjien nähtäville. Toisen mukaan tekoäly unohtaa keskustelun heti, joten mitään riskiä ei ole. Kumpikaan ei pidä paikkaansa.

Todellisuus riippuu palvelusta ja sopimuksesta. ChatGPT:n kuluttajaversioissa keskusteluja voidaan oletuksena käyttää mallien kehittämiseen, ellei käyttäjä kytke asetusta pois. Yritysversioissa, kuten ChatGPT Businessissa ja Enterprisessa, sekä API-rajapinnan kautta lähetettyä dataa ei oletuksena käytetä koulutukseen. Silloinkin tieto tallentuu palveluntarjoajan järjestelmiin sen säilytyskäytäntöjen mukaisesti.

Olennainen kysymys ei siis ole ”onko tekoäly turvallinen”, vaan ”millä tilillä, millä sopimuksella ja millä asetuksilla”. Sama tieto voi olla täysin asianmukaisesti käsitelty yhdessä palvelussa ja ongelma toisessa.

Hallinnan perusta: palveluvalinta ja käyttöpolitiikka

Ensimmäinen toimenpide on kartoitus. Kysy henkilöstöltä suoraan ja ilman syyllistämistä, mitä tekoälypalveluja he käyttävät ja mihin. Lähes aina löytyy palveluja, joista johto ei tiennyt.

Toinen on hyväksyttyjen palvelujen valinta. Kun yritys tarjoaa työntekijöille yritystason palvelun, kuten Microsoft 365 Copilotin, ChatGPT Businessin tai Claude for Workin, tarve käyttää omia ilmaistilejä vähenee. Yritystason palveluissa on keskitetty käyttäjähallinta, sopimus datan käsittelystä ja mahdollisuus tehdä henkilötietojen käsittelysopimus. Lisenssit maksavat tyypillisesti kymmeniä euroja käyttäjältä kuukaudessa, ja ajantasainen hinta kannattaa tarkistaa palveluntarjoajalta.

Kolmas on kirjallinen käyttöpolitiikka, joka kertoo yksiselitteisesti, mitä tietoa saa syöttää mihinkin palveluun. Hyvä politiikka mahtuu kahdelle sivulle ja jakaa tiedon esimerkiksi kolmeen luokkaan: julkinen tieto, sisäinen tieto ja luottamuksellinen tieto. Henkilötunnukset, terveystiedot ja asiakkaiden luottamukselliset aineistot eivät kuulu mihinkään yleiskäyttöiseen palveluun ilman erillistä arviota. Rakenteesta ja esimerkkisäännöistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa tekoälyn käyttöpolitiikasta yrityksessä.

Neljäs on osaaminen. EU:n tekoälysäädöksen 4 artikla velvoittaa tekoälyjärjestelmiä käyttäviä organisaatioita toteuttamaan toimenpiteitä henkilöstön tekoälylukutaidon edistämiseksi. Koulutuksessa huomioidaan henkilöstön tehtävät, osaaminen ja tekoälyn käyttötarkoitukset. Käytännössä tunnin työpaja oikeilla esimerkeillä voi olla hyödyllisempi kuin pitkä ohjedokumentti, jota kukaan ei lue.

Tekniset suojaukset automaatioissa ja integraatioissa

Kun tekoäly kytketään CRM:ään, sähköpostiin tai kirjanpitoon, riskit siirtyvät käyttäjän toiminnasta järjestelmätasolle. Kokenut toteuttaja aloittaa kysymällä, mitä tekoäly todella tarvitsee nähdäkseen.

Datan minimointi on tehokkain suoja. Jos kielimallin tehtävä on luokitella tukipyyntö, se ei tarvitse asiakkaan nimeä tai puhelinnumeroa. Tunnisteet voi korvata koodeilla ennen kuin teksti lähtee rajapintaan. Kannattaa muistaa, että tällainen pseudonymisoitu data on GDPR:n näkökulmasta edelleen henkilötietoa.

Käyttöoikeudet rajataan vähimpään tarpeelliseen. Työnkulku, joka lukee CRM:stä yhtiöiden toimialatiedot, ei tarvitse oikeutta poistaa kontakteja. API-avaimet tallennetaan alustan salaisuuksien hallintaan eikä selväkielisinä työnkulkuun, ja jokaiselle integraatiolle luodaan oma avain. Aiheesta lisää artikkelissa käyttöoikeuksien hallinnasta automaatioissa ja integraatioissa.

Kehotteiden manipulointia vastaan auttaa se, ettei tekoälylle anneta oikeutta tehdä peruuttamattomia toimenpiteitä ilman ihmisen hyväksyntää. Tekoäly saa luonnostella vastauksen asiakkaalle, mutta lähetys, maksu tai tietojen poisto vaatii hyväksynnän. Ulkopuolisista lähteistä tuleva sisältö käsitellään epäluotettavana datana, eikä siinä olevien ohjeiden pidä voida ohittaa järjestelmän omia sääntöjä tai käyttöoikeusrajoituksia. Lisäksi lokit kertovat jälkikäteen, mitä automaatio teki ja millä tiedoilla.

Yleisimmät virheet tekoälyn tietoturvassa

Ensimmäinen virhe on kieltää kaikki. Täyskielto ei poista käyttöä, vaan siirtää sen näkymättömiin omille puhelimille ja henkilökohtaisille tileille. Hallittu ja ohjeistettu käyttö on turvallisempaa kuin kielto, jota ei noudateta.

Toinen virhe on luottaa pelkkään palveluntarjoajan nimeen. Sama palvelu voi olla käytössä sekä yritystilillä että henkilökohtaisella tilillä, ja ehdot ovat täysin erilaiset. Ratkaisevaa on se, kenen tilillä ja millä sopimuksella tekoälyä käytetään.

Kolmas virhe on unohtaa automaatioiden ylläpito. Työnkulku, jonka rakentaja lähti talosta kaksi vuotta sitten, pyörii edelleen hänen henkilökohtaisella API-avaimellaan, eikä kukaan tiedä, mihin kaikkialle sillä on pääsy. Integraatioiden omistajuus ja avainten kierrätys kuuluvat samaan listaan kuin muukin tietoturva.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko ChatGPT:n ilmaisversiota käyttää yritystyössä?
Julkisen ja yleisluontoisen tiedon käsittelyyn kyllä, esimerkiksi oman blogitekstin muokkaamiseen tai yleisen kysymyksen selvittämiseen. Asiakastietoja, henkilötietoja, talouslukuja tai liikesalaisuuksia ei kuitenkaan pidä syöttää henkilökohtaiselle ilmaistilille, koska yrityksellä ei ole sopimusta datan käsittelystä eikä näkyvyyttä siihen, mitä tilille on tallentunut.

Riittääkö yritysversion hankkiminen tietoturvaksi?
Yritysversio tarjoaa yleensä henkilökohtaista tiliä paremmat mahdollisuudet käyttäjähallintaan, tietosuojaan ja sopimusten hallintaan. Se ei kuitenkaan yksin takaa tietoturvaa. Työntekijä voi edelleen syöttää palveluun tietoja, joiden käsittelyyn sitä ei ole hyväksytty, eikä yritysversio poista tekoälyn virheellisten vastausten riskiä. Palveluvalinta, käyttöpolitiikka ja koulutus toimivat vain yhdessä.

Mitä GDPR edellyttää, kun tekoäly käsittelee henkilötietoja?
Käsittelylle tarvitaan oikeusperuste, käsittelystä on kerrottava tietosuojaselosteessa ja palveluntarjoajan kanssa tarvitaan henkilötietojen käsittelysopimus, kun se käsittelee tietoja yrityksen lukuun. Lisäksi kannattaa selvittää, missä tietoja käsitellään ja siirtyvätkö ne EU:n ulkopuolelle.

Ensimmäinen askel tällä viikolla

Tekoälyn tietoturvariskit PK-yrityksessä ovat todellisia, mutta ne hallitaan samoilla keinoilla kuin muukin tietoturva: tiedetään, mitä käytetään, sovitaan pelisäännöt ja rajataan oikeudet. Ammattilainen aloittaa kartoituksesta, joka vie yleensä alle tunnin – kysely henkilöstölle siitä, mitä tekoälypalveluja kukin käyttää ja millaista tietoa niihin syötetään. Vastauksista näkee heti, missä riski on suurin ja mistä käyttöpolitiikka kannattaa aloittaa.